Helsingin kaupungin lukiokoulutus ja opiskeluhuolto ovat kehittäneet yhdessä toivon pedagogiikan. Kehitystyön taustalla on tarve tarkastella toimintatapoja uudelleen, jotta koulun arki tukisi paremmin sekä oppilaiden että henkilöstön hyvinvointia. Tilannetta on ajettu eteenpäin, koska kaupungin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat olleet kuormittuneita.
Toivon pedagogiikka ei ole erillinen hanke, vaan se on yhteinen päivänvarjo, joka pyrkii vaikuttamaan koulujen arjen käytäntöihin. Sen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden kykyä kohdata vastoinkäymisiä sekä uskoa siihen, että omaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että opiskelijoita kannustetaan pohtimaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan omaa opiskelukykyään, kuten liikkumista, palautumista ja arjen rytmiä. Myös opiskeluhuollossa kuraattorit ja psykologit kysyvät opiskelijoilta, mitä he itse tekevät opiskelukykynsä vahvistamiseksi.
Työsuojelurahaston tukema Toivon pedagogiikan johtaminen -kehittämishanke on toteuttanut Toivon tiekartta -työskentelyä kaikissa Helsingin suomenkielisissä lukioissa. Työssä on tunnistettu koulujen vahvuuksia, kuten yhteisöllisyyttä sekä opiskelijoiden ja henkilöstön välistä yhteistyötä ja arvostavaa kohtaamista. Kehittämistyön tuloksena on luotu johtamisen tueksi käytännön työvälineitä, kuten Toivon pedagogiikan johtamisen työkalukokonaisuus, joka julkaistaan kaikkien koulujen hyödynnettäväksi.